Kuinka saada enemmän ahvenia?

Ahven on eräs kiistatta suosituimmista ja helpoiten saavutettavista kaloista koko Euroopassa. Toisaalta tavoitteelliselle urheilukalastajalle ahven tarjoaa haasteita, oli kyse sitten määrällisesti suurten syönnösparvien etsimisestä tai sen 1500g isomuksen etsimisestä. Perusperiaate on kuitenkin aina sama, sanoo brittiläinen kilpakalastaja ja Fox Ragen konsultti Jason Stokes: ”Aluetuntemus ja ymmärrys saaliskalan käyttäytymisestä ovat kaiken a ja o. Mikäli olet uusilla vesillä, pyri tunnistamaan selkeät hotspotit.”
 
1. Paikallista kalojen mahdolliset saalistuspaikat
Mitä nämä hotspotit sitten voivat olla? Jasonin mukaan se riippuu alueesta, yleispäteviä ohjeita on vaikea antaa. Universaalia on kuitenkin saaliskalojen pyrkimys suojaisiin paikkoihin, jossa ne eivät ole täysin vailla suojaa. ”Venekalastajan on hyvä tarkastella erilaisia poikkeamia kalastettavalla alueella, olivat nämä sitten kasvillisuusalueita, pohjan epätasaisuuksia tai matalikoita, joihin saaliskalojen onnistuu helposti piiloutua. Rannalta kalastajan tulee tarkkailla myös pinnan yläpuolelle taittuneita puunrunkoja tai muita selkeitä suojaa antavia maamerkkejä”. Erityisesti omassa kalastuksessaan Englannin vesi- ja jokialueilla Jason on tehnyt havaintoja veden kirkkauden vaikutuksesta saaliskalojen käyttäytymiseen: mitä kirkkaampi vesi, sitä enemmän saaliskalat pyrkivät saamaan vettä yläpuolelleen.
 
2. Haravoi alue
Haravointi on monimerkityksellinen termi. Monille se tarkoittaa alueen tarkkaa luotaamista, mikä usein paljastaakin mahdolliset syövät ahvenparvet. Mutta entä silloin kun luotaaminen ei onnistu odotetulla tavalla vesikerroksen ollessa täynnä siitepölyä tai alue on tehokkaan luotaamisen kannalta liian matala? Jason käyttää syövien parvien nopeaan etsintään usein hyvin pientä ja eläväistä jigiä, jolla heitetään paikka läpi eräänlaisina ruutuina, jotta alue tulisi tarkkaan kalastettua. ”Pienet ahvenet ovat oletetusti aina syönnillä, kun oikeankokoista ravintoa on lähistöllä. Jos siis alat tietyllä tyylillä saada pienempiä ahvenia tietystä sektorista ja vesikerroksesta, voit ajatella siinä olevan enemmänkin ahvenia. Tässä vaiheessa kannattaa suurentaa jigiä radikaalisti ja heittää paikallistetun alueen reunamia. Riittävän isot ahvenet yleensä eivät viihdy parven keskellä, vaan monesti oleskelevat sen reunamilla yksittäin. Pienemmät lajitoveritkin ovat usein osa niiden ruokavaliota, joten on järkevää kokeilla kalastaa selvästi suuremmalla vieheellä parven reuna-alueita.
 
3. Viehevalinta
Viehevalinta riippuu Jasonin mukaan monesta asiasta, mutta ratkaisevimpia tekijöitä ovat vuodenaika ja veden lämpötila. Usein syyskalastuksessa jigit ovat ylivoimainen työkalu niin määrällisesti kuin laadullisestikin mitattuna, mutta Jasonin mukaan vaappujakaan ei sovi unohtaa. ”Suurimman osan suurista ahvenista saan suuremmilla vieheillä, sillä pienempään jigiin ei isompi ahven tunnu monesti edes ehtivän”. Jason ei juurikaan käytä isomman ahvenen kalastuksessa alle 8cm jigejä ja toimivimmat vaaput ovat usein 10 senttisiä. ”Vieheen uittaminen on todella tärkeää, eritoten syksyllä ahvenet ovat aktiivisia ja iskevät vieheisiin. Vaisulta tuntuvaan päivään pelastus löytyy monesti vieheen uittotekniikan muuttamisesta. Nopea, epäsäännöllinen kelaus höystettynä pitkillä pausseilla on Jasonin mukaan aktiiviselle kalalle kokeilemisen arvoinen vaihtoehto. Jigiä ei aina tarvitse päästää edes pohjaan asti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *